tiistai 2. joulukuuta 2014

Tip tap tip tap osa 2. ja ajatuksia kiireestä

Mun piti tehdä tää jo eilen, mutta olin ihan väsy töiden jälkeen. Painelin vaan nopeesti suihkuun ja unille, sängyssä olin jo kymmeneltä!
 Eräs entinen pomoni sanoi joskus (kun mulla oli kolme työtä ja valittelin nukkumiseen siivoamisen sijaan käytettyä vapaata), että välillä pitää olla armollinen itselleen. Tätä neuvoa ajattelen monesti, kun teen niin kuin haluan, enkä niin kuin pitäisi. Koti saattaa olla välillä kuin pommi, mutta hyvin nukutun yön jälkeen sitä jaksaa katsella vähän paremmin!
 
Kiirehän taitaa olla joululle ominainen ilmiö - ainakin äitien keskuudessa. Mullakin alkaa jo vähän ressiä pukkaamaan. Lahjat on kohta jo hankittu, askarreltavaa vielä olisi ja joulua varten pitäisi jossain vaiheessa siivota, niin ja se ruoka tietty! Samalla töitä on ihan normaalisti, Jimin kanssa hommaa riittää ja pimeys väsyttää. Silloin sitä huokaa mielessään hiljaa, muista olla itsellesi armollinen. Ja tämä on meidän joulun teema, jos joku ei tunnu hyvältä, niin annetaan olla. Oivalsin yks päivä, että elämä on sitä mitä teet siitä, ihan oikeasti. Jos koko ajan tekee kaikki asiat negatiivisen kautta, niin kohta sitä on ihan negatiivinen silloinkin kun voisi iloita. Niinpä aion laittaa joulun ilolla, itselleni armollisena! Suunnittelen rauhassa, toteutan fiiliksellä ja tunteella. Ensimmäinen osa joulua on jo valmis, koristeet on paikallaan.
 


 
Yritän kuvailla joku päivä, mitä Jimi saa äidiltä lahjaksi (tätä kun lukee kummit ja mummit ;)). Nyt on ollut niin pimeää, että kuvat on kökköjä.. Aurinkoisia päiviä odotellessa!
 
Joko joulu kiireet alkavat painaa päälle?


2 kommenttia:

Ilahduta mua ja jätä kommentti!