sunnuntai 11. elokuuta 2013

Meidän rakkauspakkaus Leia - Woolly Bohemia´s Princess Leia

Täälläkin useasti mainittu puudeli, Leia, ansaitsee ehdottomasti oman postauksen.
Musta on hauskaa lukea toisten lemmikeistä, varsinkin koirat ja kissat ovat ihan perheen jäseniä ja niin se on meilläkin. Välillä musta tuntuu, että Herra M huomioi tuota koiraa useemmin kun mua :D Mutta Leian rakkaus ja huomion osoitukset meitä kohtaan on niitä pyyteettömiä, niin eihän sitä voi olla hellimättä ja rakastamatta.

Leia testasi vauvan pukua ennen kun se meni pesuun. Ei tainnu olla kauheen hyvä...
 
 
Minä (ja meidän äiti) olen se joka on asettunut Leialle säännöt ja rajat. Kun mamma komentaa, niin puudeli juoksee Herra M:n luo "turvaan" :D. Leia on meillä sijoituksessa ja se on mun ja meidän porukoiden yhteinen. Tai se siis asuu meillä, mutta harrastaa niiden kanssa, Leiaa treenataan agillityssä. Ja hyvä siitä vielä tuleekin, se on nopea liikkeissään (sähkö jänis!!!), nopea oppimaan ja älykäs.
 Nyt sillä on ikää 1 vuosi ja 3 kuukautta ja se osaa jo vaikka mitä! Hauskimpia on ne temput mitä en ole opettanut, mm. auton hätävilkkujen päälle laittaminen, vessan roskisten avaaminen polkimista, lattiakaivojen suojusten irroittaminen ja tiettyjen sanojen tunnistaminen. Leia tunnistaa nimeltä neljä eri lelua (ankka, pallo, lintu ja apina) ja sitä en ole sille opettanut, se tuo kyseiset lelut kun niitä pyydän tuomaan. Tietysti olisi vielä paljon opeteltavaa, Leia on todella innokas ja utelias, se on välillä lenkillä ärsyttävää, samoin sillon kun vieraita tulee... Se on hyvin lelu-orientoitunut ja varastaa mielellään kaikki lelut mitä vain näkee. Mitenhän käy vauvan lelujen, jo nyt ne olis aika kivoja.
 
Joku on hiipinyt salaa sänkyyn nukkumaan ja jäi siitä nyt kiinni!
 
 
Luonteeltaan Leia on kiltti, sosiaalinen, energinen, pieni kiusankappale kun sille päälle sattuu ja hyvin kovapäinen. On välillä otettu puudelin kanssa ihan tosissaan yhteen (pentuna), kun omia ja meidän rajoja on pitänyt testata. Nyt on ollut ilmassa hieman taas dominointia, taitaa neidillä alkaa murkkuikä, huoh :D. Myöskin tuo energisyys on välillä aika rankaa, varsinkin silloin kun virikkeitä on ollut vähän. Koko ajan täytyisi olla tekemistä ja jos sitä ei ole, niin Leia kyllä keksii sitä ihan itsekkin, se ei vain ole aina mun mieleen. Onneksi iän myötä on jo opittu VÄHÄN rauhottumaan, sade päivät sujuu helpommin, viimeksi teurastettiin vain 3 pehmolelua.

Aikas tylsää, plääh...
 
 
Nyt Leiaa on jo muutamaan otteeseen kiusannut hiivatulehdus korvissa. Se onkin kuulemma harvinaista, että uusii näin tiheään (4kk väliä edellisestä) ja nyt ensi viikolla tehdään jo toista kertaa korvien puhdistus nukutuksessa. Ollaankin tästä johtuen aloittamassa barffaus eli raakaruokinta, jos toistuvat tulehdukset johtuisivat ravinnosta. Jos jollakin on kertoa omia kokemuksia tuosta tai hyviä vinkkejä, niin niitä saa laittaa joko kommentti boxiin tai suoraan sähköpostilla mulle (lolajaleia@gmail.com)! Muuten Leia on ollut ihan terve koira.

Hyvää huomenta Mamma!
 
 
Jännityksellä odotan, että miten Leia suhtautuu vauvaan. Hieman esimakua saatiin muutama viikko takaperin, kun kummityttöä käytiin katsomassa, ainakin se meni hyvin. Onneksi meillä on perheessä näitä koira ihmisiä useempia, joten apua saa, jos sitä vain haluaa!
Ja rakkaalla lapsellahan on monta nimeä, niin myös Leialla: nokkaeläin, hullu puudeli, nyytti, peruukki, punkki, blackmetal puudeli, lenttu, anarkisti puudeli... Lista vain jatkuu!
 
Rakkaudella Lola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta mua ja jätä kommentti!