tiistai 19. tammikuuta 2016

Week 3: Vähennetään stressiä ja hengitellään

Mä olen kauhea stressaamaan. Siis muiden mielestä. Mun stressaaminen on varmaankin jo niin kroonista, että en sitä aina itse huomaakkaan.
Kulunut syksy ja talvi ovat olleet tooodella stressaavia. Mulla on kirjaimellisesti lähtenyt tukoittain hiuksia (oon tätä menoa kalju...), väsyttää jatkuvasti, öisin ei saakkaan unta, päätä särkee ja niska sekä hartiat on jumissa. Varmasti nämä kaikki muutot ja suuret muutokset vaikuttavat, mutta taustalla voi olla stressin lisäksi muutakin. Olenkin pyytänyt lähetteen kilpirauhastutkimuksiin, meillä on suvussa taipumusta sellaiseen (vielä kun jaksaisin varata ajan sinne...). Lisäksi mun työ on ajoittain todella stressaavaa: keittiössä on aina hommaa ja kiirettä. Silti en voi kuvitella tekeväni muuta, haha.

 
Lueskelin tässä joku aika sitten stressistä ja kortisolin (oikein stressihormooni!) eritymisestä elimistöön ja sain tietää, että jatkuva stressi voi lihotta. Jaiks. Tästä viisastuneena päätin nyt viikolla kolme aloittaa hengitysharjoitukset:
 illalla ennen nukumaan menoa makaan sängyssä selälläni ilman tyynyä ja kädet sivuilla. Hengitän hitaasti keuhkot täyteen ja sitten puhallan ilmat ulos. PUUUUH. Sinne meni stressiä. Ainakin vähän.

Toistaiseksi mun stressi on hieman helpottanut, sillä kämpälle on löytynyt ostaja. Sitten kun hamassa tulevaisuudessa pääsemme uuteen kotiin, voi olla sisustusjutut tulee ajankohtaiseksi.

1 kommentti:

  1. Mä osaan kans kehittää stressin vähän liian pienistä asioista. Toisaalta en vaan kestä, jos asiat etenevät liian hitaasti. Ongelma tästä tulee silloin, kun asian etenemiseen ei voi itse vaikuttaa. On vaan pakko odottaa!

    VastaaPoista

Ilahduta mua ja jätä kommentti!