maanantai 5. tammikuuta 2015

Voi jestas sentään

Jopas on ollu päivä... Ja ei mikään hyvien sattumuksien sellainen.

Aamulla heräiltiin ja touhuiltiin kotosalla. Oltiin lähdössä kauppojen auettua katselemaan vähän alennuksia ja jospa sieltä jotain meille löytyisi. Jimille piti hankkia ainakin vähän uusia vaatteita.. 80 senttiset alkaa olla jo liian pieniä ja 86 käytetään nyt, mutta niitäkin alkaa olla jo aika vähän kaapissa. Kirppareilta ei oikein enää oo löytyny hyviä (tai hyvässä kunnossa olevia), mutta jatkan vielä metsästystä. Onkohan se tuo ikä, että rymytään jo niin paljon, että kaikki kulahtaa :D.

No enivei, kahdentoista jälkeen starttasin auton ja puhuin samalla handsfreen kautta puhelimeen. Peruutin pihasta pois, koukasin tielle ja sanoin puhelimessa kaverille, että tuntuupa tää auto oudolta... Kunnes auton näyttöön (vai mikä se nyt on) pamahti valoja ja auto jäi keskelle vilkkaasti liikennöityä tietä, eikä muuten hievahtanut siitä mihinkään. Apua. Pienen pähkäilyn jälkeen sain ajettua autoa vähän matkaa eteen päin, etten olisi ihan keskellä tietä. Soitan ekaks äitille ( :D ), että apuaaaaa, mitä mää teen ja voitko tulla auttaan. Sitten Jimin isälle, että voitko tulla auttaan. Ja sitten omalle isälle, joka on autoasentaja (välimatkaa valitettavasti yli 300 kilsaa....), että tämmöset valot palaa ja yksi takarengas ei pyöri mihinkään. Tultiin siihen tulokseen, että käsijarru on jäässä. Eilen aamulla oli vetistä ja ihan sulaa ja nyt pakkasta, että se siitä sitten..

No, jotenkin se auto piti saada siitä kuitenkin liikkeelle. Onneksi mun apulaiset saapuivat nopeesti, Jimillä kun oli alkanut mennä palkokasveja nenään ihan urakalla siinä vaiheessa. Pienen tutkailun jälkeen, tultiin siihen tulokseen, että se on pakko hinata pois siitä ja lähin paikka on mun oma piha. Köydet kiinni, lapsi pois autosta ja akka eli minä rattiin. Siinä sitten minä ajelin, yks veti ja muut työnti (kiitos vaan kaikki avuliaat ohikulkijat, ois rellu parka jääny muutamaan mäkeen jumiin).

Huomenna sitten katellaan, että mites sen käsijarrun saa sulaksi.. Jospa se siitä vappuun mennessä :D Mitä tästä opimme, älä laita käsijarrua jos sataa vettä ja seuraavana päivänä on pakkasta. Mutta mulle se ainakin on niin vaistomainen reaktio, että täytyy ihan keskittyä tästä eteen päin, kun sammuttaa autoa. Välillä kyllä mietin itekkin, että mitähän mää siellä autokoulussa oon oikein oppinu, hahaha.

Päästiin kuitenkin sinne kaupungille ja Jimillekkin löytyi vaatetta. Kaikki hyvin, loppu hyvin. Jännityksellä odotan, että saakohan ton rotiskon kuntoon tiistaihin mennessä, kun töihin pitäs päästä. Oops.

6 kommenttia:

  1. Meille on käyny kans noin, auto jäi tosin onneksi jo kotipihaan eikä keskelle tietä xD Jotenki rynkyttämällä saatiin se sit onneksi irti... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pääsee pihasta pienen alamäen avulla suoraan tielle :D Niin vähän kummasti se liikkui, mutta just ehdin kääntyä... Ja huomasinpa samalla, että ei toimi muuten enää hätävikutkaan :D Renault ♥

      Poista
    2. Meillä on onneks Ford joka yskähtelemättä lähtee kyllä käyntiin kovassakin pakkasessa mut ilmeisesti toi käsijarru on sen heikko kohta :P

      Poista
  2. Muutenki vissii talvella pitäisi välttää käsijarrun käyttöä ylipäätään pakkasten vuoksi... Itelläkin kyllä aikalailla vaistomainen reaktio pistää se aina, vaikkei tartteiskaan :D -Nina

    VastaaPoista

Ilahduta mua ja jätä kommentti!