keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Ajatuksia vuodesta 2014

Tää vuosi on ollut rankka.

Täynnä isoja muutoksia.

Itkua ja onnea.

Päälimmäisenä tästä vuodesta jää mieleen ääretön väsymys, kiire, aikataulut. stressi, uuden opettelu, uudet ihmiset, uudet ystävät, vanhat ystävät, rakas perhe, hyvä ruoka, hyvä fiilis, hyvät naurut, onnellisuus. Ja ihan kaikkein tärkeimpänä: Jimi ja kaikki uudet saavutukset ja opitut taidot.

Tänä vuonna oon astunut askeleen kohti unelmiani ja yhden taaksepäin. Ja taas yhden eteen päin. Juuri nyt oon onnellinen, kaikesta mitä oon tänä vuonna kokenut. Ilman näitä kokemuksia, en olis juuri tälläinen nyt. Kiitos siis 2014! Kiitos mun perhe ja Herra M, ilman teitä en voisi tehdä asioita mistä nautin ja toteuttaa unelmiani. Kiitos mun rakkaat ystävät, ilman teitä en olisi jaksanut läpi synkkienkin aikojen. Kiitos, kun ootte kuunnelleet, auttaneet ja olleet tukena. Ootte kaikki mulle rakkaita!

Innolla odotan tulevaa ja uusia saavutuksia. Ensi vuosi on monella saralla  varmastikkin helpompi ja iloisempi. Parempaa vuotta on tilattu! Ainakin sain heti näin uuteen vuoteen hyvän alun, kun ostin itselleni ASTIANPESUKONEEN, JEEEE!!! Kylläpä helpottaa :DD

KIITOS kaikista kommenteista, ihanaista viesteistä!
KIITOS ihan jokaiselle lukijalle!
Toivotan teille oikein ihanaa uutta vuotta, puss puss!


lauantai 27. joulukuuta 2014

Nyt juhlitaan!

Nyt on aihetta juhlaan! Sillä tää blogi täyttää jo 2-vuotta!
 
Aika on mennyt kyllä sellasta vauhtia, että enpä oo tätäkään tajunnu.
 
Toinen juhlan paikka on se, että pian mun blogin löytää myös Kaksplussan blogi yhteisöstä, jee!
 
Näin juhlan kunniaksi aion vähä arpoa jotain, tästä linkistä pääset vilkuilemaan mitä se on. Odottelen pakettia saapuvaksi postiin ja tehdään se sitten ihan kuvien kanssa ja virallisesti.
 
Ei muuta kun jeee!
 


tiistai 23. joulukuuta 2014

NAM

Onko teillä muilla joitakin ruokia, joihin ette kyllästy? Sellaisia mitä voi aina vähän tuunata? Mulla on kaks ihan ehdotonta lempparia: sosekeitto ja pizza. Pitkästä aikaa, tein viikonloppuna kasvissosekeittoa ja valkkasin ihan herkuimpia raaka-aineita: bataattia, sipulia ja paprikaa. Sekaan tietty loraus kermaa ja sulatejuustoa. Täydellistä. Kavereiksi Aurajuusto nökkösiä.
 
Helpot Aura nökköset: Kuori yksi omena ja keitä sitä erittäin vähässä vedessä kunnes se on pehmennyt. Soseuta omena ja levitä sosetta lehtitaikina levylle muutama lusikallinen. Ripottele päälle Aura-juustoa. Sulje taskuiksi, paloittele haluamallasi tavalla ja paista. Ihan sairaan hyviä!
 
Jouluruokien suuri ystävä en oo koskaan ollut, ainoastaan kinkku ja perunalaatikko on mun herkkuja. Niin ja mummon tekemä hernetuuvinki on hyvää. Mutta koska en kokkaa tänä jouluna vain itselleni, niin muutakin pöydästä löytyy. Mun äiti teki meille laatikot valmiiksi pakkaseen, joten helepolla päästään!
 
Big maman joulusafkat
  • Kinkku, se perinteinen
  • Perunalaatikkoa, maksalaatikkoa ja porkkanalaatikkoa
  • Salaatti, johon tulee erilaisia salaatteja (kappas), Auraa, päärynää, kurkkua, pekaanipähkinöitä
  • uunilohta
  • maksapasteijaa
  • juustotarjotin keksien, patongin ja hedelmien kera
  • pipareita
  • suklaata
  • vispipuuroa
Olikohan vielä jotain muuta? Toivottavasti ei, sillä nyt mulle tuli kauhee nälkä ja pakko ehkä syödä pari piparia!
 


Mama remppaa!

Olin päättänyt, että ennen joulua haluan saada vihreän seinän valkoiseksi. Olin päättänyt myös vähän juhlia. Mikäpä olisikaan ollut osuvampaa, kuin kolmen päivän vapaat töistä, ystävät ja purkki maalia?
 
Harmikseni joulukiireet veivät suurimman osan mun kavereista, mutta hyvin se onnistui pienelläkin porukalla. Maalaamiseen meni muutama tunti, sitten syötiin ja juotiin. Pyörähdettiin kaupungissakin, mutta olin niin väsynyt, että lähdin ajoissa kotiin unille. Vähän kyllä jännitti herätä, kun maalatessa oli jo pimeää ja siideriäkin oli juotu :D
 
 
Vihreä alkoi jo kyllästyttämään ja heti kun näin nuo Ikean keltaiset tuolit, niin aloin haaveilla muutoksesta. Seuraavaksi eräs toinen seinä saa ehkä sitten pintaansa keltaista, kunhan löydän sopivan sävyn. Tässäpä tuli sitten esiteltyä myös syksyllä hankitut tuolit ja pöytä, nyt kun ne näyttävät kivoilta valkoista seinää vasten ja niitä viittii kuvatakkin.
 
 
 
Pääsin muutama tunti sitten töistä ja en oikein saa unta, kun Jimi ei oo kotosalla. Aamusta haen Jimbon kotiin ja alotetaan vikat hommat ennen joulua. Eilen pesin jo saunan ja kylppärin, huomenna (tai siis tänäänhän se jo on) tehdäänkin sitten kaikki muut siivoukset ja paistetaan kinkku. Meidän jääkaappi on aivan täynnä ruokaa, kaapit pullollaan paketteja ja mieli korkealla. Mukavia vikoja hetkiä ennen aattoa!
 

lauantai 20. joulukuuta 2014

Hiljaisuus on päättynyt

Blogi hiljaisuudesta terve!
On ollu taas hommaa ja puuhaa vaikka muille jakaa. Pimeys vie kaikki mun voimat, oon vaan pinnistellyt pysyäkseni hereillä.. Mutta kyllä se tästä!
 
 
 
 
Muutaman viikon sisään on mahtunut kaksi hurvittelu iltaa, remppaamista, joulun valmistelua, ulkoilua, tonttuna toimimista, ihania ystäviä. Palaan osaan juttuihin hieman edempänä ja voin vihdoinkin paljastaa yllätyksen, mutta siitäkin lisää myöhemmin.
 

 
 
Myöskin kurjia asioita on sattunut. Läheisen sairastuminen, tuttava pariskunnan menehtyminen ja hyvän ystävän lapsen vakava sairaus. Nää jutut on pistäneet miettimään ja saaneet surulliseksi. Pitäisi vaan osata elää hetkessä ja nauttia mitä meillä on nyt, eikä haikailla tulevaisuuteen.
 
 
Kuvat on otettu eräänä sunnuntaina, kun kävimme kaupungilla ja Toivolan vanhalla pihalla.
 
Tänään olen järkkäillyt kämppää remontin jäljiltä, hellalla porisee sosekeitto, Jimi on päikkäreillä ja kohta lähdetään hakemaan kinkkua. Mulla on vielä huominen vapaana töistä ja maanatain jälkeen kolmen päivän pikku loma. Aion nauttia tästä kaikesta, mun rakkaista ja syödä paljon juustoa! Mukavia hetkiä kaikille!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Uudet rattaat - Brio Spin

Nyt on jo yhdeksäs päivä joulukuuta ja mun projektit on kesken. Koska haluan olla stressaamatta, niin yritän kovasti pinnistellä hiipivää stressiä vastaan. Lahjat on valmiina paketeissa, koristeet paikoillaan (hyasintille tosin tapahtui jotain ja mun täytyy ostaa uusi). En oo päässyt tännekkään päivittelemään, kun Jimi pisti reitittimen niin hyvään jemmaan, että ei paljoo nettiä käynnistelty. Onneks se ei löytyny vessanpöntöstä!
Seuraavana hommana olisi saunan pesu ja tyhjennys. Kyllä, meillä on sauna, jota käytän varastona. Sitten pitäisi suunnitella mitä jouluna syödään. Mitäs teillä syödään jouluisin? Mää olisin jo ihan tyytyväinen kinkkuun, perunalaatikkoon ja aura-juustoon, ne on mun lemppareita. Mutta teen tästä postausta myöhemmin.
 
No, oikeasti tulin kertomaan, että me ollaan luopumassa yhdistelmävaunuistamme ja hankimme uudet rattaat. Vaunuina meillä oli Hartanin topline x:ät, jotka mun mielestä oli ihan huiput! Kääntyvät etupyörät oli ainakin omasta kokemuksesta ihan must, joten sellaiset oli mun ainoa kriteeri tuleviin rattaisiin. En olisi halunnut vielä luopua vaunuista, mutta valitettavasti ne veivät liikaa tilaa ja autossa ne jotui purkamaan liian moneen osaan... Meillä on siis autona Renault Clio :D Joten pienet, kääntyvillä etupyörillä lähtivät hakuseen.
 
 
Yhtenä päivänä mun äiti laittoi viestiä, että mites nämä? Mun äiti on intohimoinen tori.fi:n selailija ja tekee sieltä aina löytöjä. Nämä erittäin vähällä käytöllä olleet Brion Spin-rattaat saatiin 120 eurolla!! Rattaat ovat kuin uudet ja täysin kunnossa, ohjekirjakin oli vielä tallessa. Ja on kääntyvät pyörät ja kompakti koko, mahtuu rellun kontiin yhdessä palassa :D
Oon nyt testaillut näitä niin lenkillä, kuin kaupungilla. Love it!
Tässä vielä lastenturva.fi sivulta kopioitu teksti:
 
Tyylikkäät Spin kuomurattaat on tehty sinulle joka haluat pienet ulkomitat, matkarattaiden ketteryyden ja vaunujen tukevuuden.

Tämä yksinketainen ja näppärä rakenne takaavat yhdessä teleskooppisen työntöaisan kanssa mainion työnnettävyyden.
Spin rattaan etupyörät kääntyvät 360 astetta ja ovat myös helposti lukittavissa. Selkänoja säätyy reiluun lepoasentoon, joten reissussa nukahtaminen ei haittaa. Ikäsuositus 6kk-3+vuotta.
  • Säädettavä teleskooppiaisa, työntökorkeus 99-108cm
  • Tukeva kuomu
  • 3M heijastimet
  • Tilava tavarakori
  • Säädettävä jalkatuki
  • Säädettävä selkänoja -lepoasento
  • Istuinosan mitat: 25x28cm
  • Istuinosan kokonaispituus makuuasennossa 104cm
  • Mitat kokoon taitettuna: 89x53x35 cm
  • Kokonaispaino 11.1kg
  • Pyörien halkaisijat 17/24cm 
Kyllä nyt kelepaa taas työnnellä Jimiä kylillä! Hermotkin lepää, kun ei tarvii enää koota joka reissulla vaunuja.


torstai 4. joulukuuta 2014

Ja paketista paljastuu...

Oon tosi malttamaton lahjojen antaja. Mun perhe NAURAA mulle, kun annan tai kerron lahjat jotain kuukautta etukäteen :D Tykkään ilahduttaa muita! Jimille mun on ihan turha kertoa mitään lahjoja ja ne polttelee tuolla kaapissa ihan kamalasti - halusin jo päästä ite leikkimään... Joten paljastan ne teille, jos se helpottais tätä tuskaa. Ja jos joku sais ideoita omaan lahjalistaansa ;)
 



 
Lahjoja onkin jo neljä! Se on aika paljon suunnittelemani yhden sijaan... No onpahan pukille enemmän hommia! Kaikki on sellaisia, millä voidaan yhdessä leikkiä. Jimi tykkää kovasti muumeista ja aina muumin nähdessään sanoo paapaa. Kun telkkarista kajahtaa muumien tunnari, minimies syöksyy salamana katsomaan ja laulamaan "paapaaamamaammapapaaapaa". Meillä on yksi muumi-kirja, mitä luetaan noin 25 kertaa päivässä: Jimi tuo kirjan mulle, sanoo "tätä" ja kiipeää syliin. Toivottavasti näistäkin tulee uudet lempparit :)
 
Duploja meillä ei oo yhtään, mutta kyläillessä ne on ollut mieluisia. Varmastikkin tulee koko joulu rakenneltua ja nää on mun mielestä pitkäikäisiä leluja! Yksi Lego-auto saatiin Ruotsin tuliaisina ja sillä on ajeltu sisällä ja ulkona, sängyssä, kylvyssä...
 
Oon hommannut jo kaikkilahjat ja hoitanut askartelut (viime yönä tein ison pellin konvehteja :D). Seuraava hyvän fiiliksen-projekti on saunan raivaaminen, turhien tavaroiden kiertoon laitto ja joulun eväiden suunnittelu. Ihanaa kun joulu on jo kohta täällä!!!
 
Mitäs teillä toivotaan pukilta?


tiistai 2. joulukuuta 2014

Tip tap tip tap osa 2. ja ajatuksia kiireestä

Mun piti tehdä tää jo eilen, mutta olin ihan väsy töiden jälkeen. Painelin vaan nopeesti suihkuun ja unille, sängyssä olin jo kymmeneltä!
 Eräs entinen pomoni sanoi joskus (kun mulla oli kolme työtä ja valittelin nukkumiseen siivoamisen sijaan käytettyä vapaata), että välillä pitää olla armollinen itselleen. Tätä neuvoa ajattelen monesti, kun teen niin kuin haluan, enkä niin kuin pitäisi. Koti saattaa olla välillä kuin pommi, mutta hyvin nukutun yön jälkeen sitä jaksaa katsella vähän paremmin!
 
Kiirehän taitaa olla joululle ominainen ilmiö - ainakin äitien keskuudessa. Mullakin alkaa jo vähän ressiä pukkaamaan. Lahjat on kohta jo hankittu, askarreltavaa vielä olisi ja joulua varten pitäisi jossain vaiheessa siivota, niin ja se ruoka tietty! Samalla töitä on ihan normaalisti, Jimin kanssa hommaa riittää ja pimeys väsyttää. Silloin sitä huokaa mielessään hiljaa, muista olla itsellesi armollinen. Ja tämä on meidän joulun teema, jos joku ei tunnu hyvältä, niin annetaan olla. Oivalsin yks päivä, että elämä on sitä mitä teet siitä, ihan oikeasti. Jos koko ajan tekee kaikki asiat negatiivisen kautta, niin kohta sitä on ihan negatiivinen silloinkin kun voisi iloita. Niinpä aion laittaa joulun ilolla, itselleni armollisena! Suunnittelen rauhassa, toteutan fiiliksellä ja tunteella. Ensimmäinen osa joulua on jo valmis, koristeet on paikallaan.
 


 
Yritän kuvailla joku päivä, mitä Jimi saa äidiltä lahjaksi (tätä kun lukee kummit ja mummit ;)). Nyt on ollut niin pimeää, että kuvat on kökköjä.. Aurinkoisia päiviä odotellessa!
 
Joko joulu kiireet alkavat painaa päälle?


sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Aurinkoinen päivä

Tänään oli ihana päivä, kun aurinko paistoi! Menin aamulla viiteen töihin ja pääsin yhdeltätoista, katsoin ulos ja näin auringon <3 Ulkona oli mukavan kirpsakka keli ja huristelin iloisin mielin keskustaan hankkimaan yhden paketin joulupukin konttiin ja siitä hakemaan Jimiä isältänsä.
 
Nappailin vähän kuvia Jimin huoneesta.

Sinne muutti tällä viikolla uusi asukas, ihana pöllö-lamppu!
 
 Jimin flunssa ei ole valitettavasti vielä parantunut ihan täysin.. Korvatuledushan se taas tulla tupsahti ja nokka vuotaa. Kova touhu on silti päällä, nukkumaankaan ei jouda (oli heränny jo neljältä aamulla hauskuuttamaan isäänsä!). Kotona me nukuttiin vierekkäin ihanat kolmen tunnin päikkärit ja ilta puuhasteltiin kotihommia.
 
Jimi-herra lempi puuhassaan, eli kiipeilemässä.

 
 
Tänään mietin, että miten arki alkaa sujua aina vaan helpommin ja helpommin. Esimerkiksi autoon meneminen, Jimi kävelee autolle itse ja pitää mua kädestä kiinni. Välillä jäädään matkalla ihmettelemään naapureita tai lintuja. Tai syöminen, sitä me nyt opetellaan. Tyyppi hakkaa niin pontevasti haarukalla lautasta, että kohta varmaan hajoaa jotain! Ja sotku on kyllä mahtava :D Oikein haikein mielin muistelen sitä pikkuista vauvaa, joka vain söi ja nukkui, mutta toisaalta oon iloinen, että enää ei olla siellä. On kivaa, että saa nukkua kokonaisia öitä itsekkin ja ruoankin voi nauttia lämpimänä.
 


 
Marraskuu onkin kohta jo taputeltu ja huomenna saan avata ekan luukun joulukalenterista! Huomenna laittelen kuvia lopuista joulu-hömpötyksistä, mukavaa viikon aloitusta kaikille!

torstai 27. marraskuuta 2014

Tip tap tip tap osa 1.

Jouluiset-jutut vaan jatkuvat ja jatkuvat, mutta lupaan lopettaa ensi vuoteen mennessä! Tää on ihan eka vuosi, kun laitan joulua kotiin ihan tosissaan. On mulla koristeita ja muuta sellaista ollut aina, mutta tänä jouluna laitan myös ruoan. Tää joulu vietetään kolmistaan: minä, mun sisko ja Jimi. Vitsit miten kivaa! Ollaan meillä, syödään, joulupukki tulee, avataan lahjoja ja rentoudutaan saunoen ja leffoja katsellen.
 
Joulukoristeet kaivoin kaapista jo lokakuussa (:D), mutta vasta tällä viikolla ne pääsivät esille. Onhan sunnuntaina jo ensimmäinen adventti! Kuusta meille ei valitettavasti tänä vuonna tule, sillä täällä ei pysy pyykkitelinekkään pystyssä... Ostin kuusen kaipuuseeni tuollaiset oikeat mini kuuset Plantagenista. Toivon vaan, että ne pysyvät hengissä jouluun asti, oon ihan kamala kukkien kasvattaja. Kukkien murhaaja suoraan sanottuna.
 

 
 


Kauankohan hyasintti säilyy mun käsittelyssä...


Meillä on joulukalenteri, MULLE!



Aaltoon sujahti mummon leivosmuotit.
Huomenna saatan eksyä hankkimaan pukille tuomisia, osan oon jo hoitanutkin. Jimi saa multa vain 3 lahjaa (jos en ala vielä hulluttelemaan), jotka kerron myöhemmin. En halua ostaa enempään, kun kuitenkin kummit ostaa, isänsä ostaa, mummit ja vaarit ostaa.. Enkä halua opetaa, että joka joulu saa 20 pakettia, ostan muutaman kivan lahjan ja niistä sitten nautitaan yhdessä. Sillä tärkeintä ei ole ostaminen, vaan yhteinen aika.
Jokos siellä ruudun toisella puolella on tohinat käynnissä?


maanantai 24. marraskuuta 2014

#Äitin tissit

Tässäpä haaste, jonka heitti ilmaan Tiina Fit Fat Mama - blogissa. Tarkoituksena oli kertoa raskauden ja imettämisen vaikutuksista rintoihin - siitä kun niin vähän missään puhutaan.
No niin, tissit. Nehän on ihan kivat, niitä on erilaisia. Niitä vilahtelee vastaan joka paikassa, telkkarissakin näin just ainakin viidet. Miehet tykkää niistä. Niiden ympärillä pyörii bisnes. Niitä ihaillaan, kadehditaan ja huomioidaan.
Mun oma suhde omiin tisseihin on vähän hankala. Inhoan niitä. Ne on aina olleet isot ja tiellä. Oon saanut niistä kipeät hartiat, kyhmyn niskaan, kivikovat patit olkapäihin, syvät uurteet olkaimista, kasan rumia rintsikoita, 100 epäsopivaa paitaa napeilla ja ilman, monia päälle mahtumattomia takkeja ja kipeän selän. Oon kestänyt kaikki tuijotukset, supinat selän takana, kateellisuuden, tökeröt kommentit ja kopeloinnit, eipäilyt tissien aitoudesta, julkisen puhumisen niistä. Yritin aiemmin puhua niistä itsekkin, sillein hauskasti ja heittää läppää, mutta nyt mua ei vaan enää naurata ja en halua vielä kolmekymppisenäkin olla Tissi-Laura. Kyllä, mullakin on tissit, thats it.
Oon ostanut viimeksi ihan normi rintsikat tai bikinit jostain ketjuliikkeestä varmaan yläasteella tai lukiossa. Ei paljoo mun kokoa oon missään hennesillä. Ja ne hinnat, kun mää ostan rintsikat, niin se on 100 €. Siis yhdet liivit, 100 €. Siksi olinkin vähän innoissani, kun kävin ostamassa neljät liivit Marks & Spenceriltä hintaan 80 €, jeee jeee jeee!
Raskaus ei muuttanut niitä mitenkään, siinä ne hengailivat epämukavasti kasvavan massun päällä. Mullahan oli raskausdiabetes ja Jimi syntyi sektiolla, joten näiden asioiden takia maito ei noussut. Pääsin ekan kerran imettämään kunnolla, kun Jimi oli kolmen päivän ikäinen ja pääsi teholta mun kanssa samaan huoneeseen. Maito nousi lähes viikon kuluttua ja BOOM, näytin Dolly Partonilta. Soitin yöllä kätilön huoneeseen, kun tissit oli aivan VALTAVAT ja kätilö vaan repes päin mun naamaa tuumaten, että nehän on isommat kun sun pää. HAHAHA. Se on ainut kerta, kun ne oli niin pinkeät ja tuntui, että oli pakko imettää. Aina toiset on kertoneet, että kun tissit tuntuu siltä, että PITÄÄ imettää, niin oon tuntenut sen vain kerran.
Koko ajan Jimi sai lisämaitoa ja kotona sitten korvikettakin. Maitoa ei vaan tullut tarpeeksi. Syötiin molemmat tissit parin tunnin välein ja jo muutaman viikon jälkeen lisäksi 100 ml korviketta joka aterialla. Olin pettynyt, eikö näistä isoista tisseistä ollutkaan mihinkään? Aloin luovuttaa ja enemmän ja enemmän meni korvikkeella.
Oltiin paljon pois kotoa ja mua hävetti imettää muiden seurassa. Yritäppä imettää julkisilla paikoilla, niin että et vahingossa vilauta, kun sun kuppikoko on luokkaa ö. Lopetin imettämisen noin puolentoista kuukauden kohdalla. Maitoa tuli todella vähän, Jimi oli jo tottunut pullon helppouteen.

En oikein jaksa ymmärtää vöyhötystä tissien ympärillä. Jotenkin niiden oikea tarkoitus on unohtunut, vauvaa vartenhan ne on.
Vaikka imetys kesti hetken, niin huomaan eron entiseen. Iho on löystynyt. Tissit on aaaiiivan eriparia. Paisuminen ja takaisin palautuminen on aiheuttanut arpia, oon ihan raidallinen kohta. Ne on jotenkin jännästi liikkuneet lähemmäksi napaa... Muutama vuosi tai lapsi vielä ja mä saan tungettua ne tennissukkiin. Monissa blogeissa oli pohdittu silareita pilaantuneiden tissien tilalle. Minä täällä pohdin, että joko uskaltaisin mennä pienennykseen. Älkää hyvät ihmiset menkö ottamaan mitään meloneita, niistä on vaan harmia! Terveisin kaikki paikat rempan tarpeessa ja kohta saan tissit olalle.
Ps. Vuosia sitten, kun olin myyntityössä, eräs työnantajani sanoi seuraavan kommentin: "Jos mulla olis tollaset tissit, niin möisin niillä täältä hyllyt tyhjiksi". Jestas.


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Räkää räkää

Tänne rantautui torstaina flunssa. Jimin nenä on vuotanut kuin seula, kuumettakin on ollut. Onneksi nyt näyttää siltä, että voiton puolella ollaan! Ja onneksi oon ainakin toistaiseksi pysynyt itse terveenä ja toiminta kuntoisena :D Jimi kun on kova pussailemaan, niin ollaan varmaan kaikki kohta räkätaudissa, haha.
 

 
Muuten ei ookkaan tapahtunut mitään jännää. Joululahja shoppailuja, askartelua, räkää, töitä ja räkää. Huomenna aion julkaista EHKÄ yhden postauksen, jota olen pyöritellyt mielessä jo jonkin aikaa. JOS vain uskallan ;) Mummot ja papat, älkää järkyttykö!