Home sweet home + eka neuvola

Eilen päästiin kotiin sairaalasta, olin niin iloinen! Vauva sai viimeisen antibiootin ja isin antaman kylvetyksen ennen lähtöä. Mun äiti ja sisko tulivat meitä hakemaan. Aiemmin viikolla he olivat käyneet meillä siivoomassa ja täyttäneet jääkaappia. Mun äiti on vaan paras, oli ihana palata kotiin <3

Puudeli täällä kovasti jo odotti ja yllättävän hyvin se on vauvaan suhtautunut. Kun vauva itkee, niin puudelikin itkee :D Koko ajan se haluaisi vain pusutella pikkuista. Myöskin tutin varastaminen olisi kiva homma.

 

 

 

Kotona olo on ollut kyllä huippua. Tuo mini tyyppi on aika tyytyväinen, kunhan ruokaa saa tarpeeksi. Se tuli todistettua tänään, tuntui että imetin koko ajan ja vauva ei vaan halunnut rauhoittua. Nyt hän nukkuu maha täynnä maitoa, tyytyväisenä :) Viime yönä heräsin vain kerran imettämään, jännittää nähdä, että jatkuuko tämä näin helposti. Toivotaan!

 

 

 

Tänään meillä olikin sitten jo eka neuvola. Mentiin sinne itse, matkaa kun on hurjat 50 metriä. Poika sai kovasti kehuja; hänellä on ollut silmät auki syntymästä ja kovasti tykkää katsella silmiin ja on muutenkin tarkaavainen. Neuvolan täti sanoi, harvoin viikon ikäiset vauvat katselevat noin tarkkaan :) Myöskin syntymäpaino on jo saavutettu, eli mun imetys on onnistunutta, jee! Sain tikit pois ja haava paranee hyvin, ei sektio ehkä sittenkään ollut niin kamala kokemus kun oli etukäteen ajatellut.

 

 

 

Neuvolan jälkeen käytiin vähän kävelyllä, eka ulkoilu siis. Tyytyväisenä mini tyyppi veteli hirsiä, vielä pitkän aikaa kotiin paluun jälkeenkin. Sen takia hän on varmaan ollut niin nälkäinen koko päivän...

 

Taidanpa lähteä tästä vaihteeksi imettämään,

rakkaudella Lola