keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Hän on nyt täällä

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä se tapahtui, nimittäin lapsivesi meni. Menin nukkumaan puoli yhden aikoihin ja heräsin puoli kahden jälkeen. Mahassa tuntui kummalta, mutta päätin jatkaa unia. Ehdin kylkeä kääntää, kun vedet menivät. Soitin synnytysvastaanottoon ja huristelimme sinne. Lähtö oli kyllä yhtä sähläystä, puudeli oli ihan ihmeissään ja olisi kovasti halunnut mukaan.
 
Sairaalassa päästiin heti käyrille ja siitä suoraan saliin, missä supistukset alkoivat neljän aikaan aamulla. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut tarpeeksi, joten mut siirrettiin osastolle syömään ja lepäämään. Osastolta pääsin takaisin saliin su iltana viiden aikoihin ja aloitettiin oksitosiinin tiputtaminen. Yritin lievittää supistuksista tullutta kipua ihan lämpöpusseilla, kuumalla suihkulla ja särkylääkkeillä. Jossain vaiheessa olin jo niin kipeä, että luulin kuolevani :D Itkin ja huusin, onneksi Herra M oli koko ajan mun kanssa ja yritti lievittää mun oloa hieromalla selkää, tsemppaamalla ja pitämällä kädestä. Ilman hänen tukea en olisi kyllä jaksanut.
 
 
 
Sain onneksi epiduraalin ja voi tsiisus miten ihanaa kaikki oli sen jälkeen! Ihan parasta koko touhussa oli tuo epiduraali :D Oksitosiinin määrää nostettiin ja sain aina lisää epiduraalia. Mutta mitään ei tapahtunut, maanantai aamuna ennen yhdeksää olin vasta 4 cm auki. Supistukset tulivat vain oksitosiinin takia, joten lääkärit antoivat kaksi vaihtoehtoa: sektio tai odotetaan jos supistukset alkaisivat luonnostaan. Olin aivan poikki, koska olin viimeksi nukkunut pe-la välisenä yönä, joten päätin, että sektioon mennään. En varmasti olisi jaksanut synnyttää pikkuista alateitse jos olisin päättänyt vielä odottaa.
 
 
 
Meidän pieni poika syntyi 23.9.2013 kello 9.39. Painoa oli 3560g ja pituutta 52 cm. Valitettavasti pienelle tuli synnytyksessä infektio ja hän on ollut koko ajan vastasyntyneiden teholla :( Mutta hyvin hän voi ja nyt odotellaan vain tulehdusarvojen laskemista. Äitillä on ihan hirveä ikävä pikkuista! Kun oon vielä niin kipeänä sektiosta, että yksin en sinne pääse, niin kyllä harmittaa. Onneksi Herra M on ollut täällä lähes koko ajan ja ollaan yhdessä käyty pientä katsomassa. On se vaan ihmeellinen <3 Kummatkin ollaan niin onnellisia ja lumoutuneita pikku herrasta. Ja se täytyy kyllä sanoa, että ilman Herra M:n tukea ja kannustusta, en millään olisi jaksanut tätä kaikkea. On mulla vaan ihanat miehet <3
 
 
Onnesta sekaisin,
Rakkaudella Lola


18 kommenttia:

  1. Mä en kestä! Onnea!♥ Tahdontahdon jo myös!)) Harmi,että meni sektuoon mutta ymmärrettäväähän se on jo tossa vaiheessa kun ei varmasti vaan olis jaksanut enää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä jo voimat aika finaalissa ja kun lääkärit sanoivat, että voi kestää monta tuntia/päivää jos jatkan yrittämistä :( mutta kiitoksia, kohta se on sullakin edessä <3

      Poista
  2. Onnittelut vielä tätäkin kautta koko perheelle :). Kyllä se pienen ihmiselämän alku on niin ihmeellistä ja ainutkertaista. Ja vielä kun se on oma! Toivottavasti pienellä infektio helpottaa pian ja sinullakin kipu helpottaa ja pääsette tutustelemaan toisiinne oikein kunnolla.

    Merja V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Oli se kyllä hieno hetki, kun kuulin ekan kerran vauvan itkun, oli niin ihmeellistä!

      Poista
  3. Onnea niin valtavasti! Kaunis, suloinen pikkupoika <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 tulkaa katsomaan kun ollaan kotiuduttu!

      Poista
  4. Oikein paljon onnea pienestä pojasta!!! <3

    VastaaPoista
  5. Paljon onnea pikkumiehestä :) Suloinen on pikkuinen <3

    VastaaPoista
  6. itku itku itku, onnen itku teidän puolesta !!! <3 ihanaa, teidän pikku-mies on vihdoin täällä ! Tsemppiä niin äidille paranemiseen sektiosta että pienelle infektiosta :) ja ennenkaikkea NAUTTIKAA, nuo ensimmäiset päivät ja viikot on taianomaisia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Äityis on kyllä ihmeellistä! Toivotaan, että kohta olo jo helpottaisi meillä molemmilla ja päästäisiin kotiin tutustumaan toisiimme kunnolla.

      Poista
  7. Paljon onnea ihanasta pojasta! :) Nauti ensimmäisistä päivistä, vaikka sairaalassa tylsää onkin - monta kertaa vielä haikeudella niitä päiviä muistelet kun ne on vaan niin ikimuistoisia (kokemusta on ;)) -Susanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla että tätä tulee vielä ikävä! Nyt kun vauva on vielä niin pieni ja helppohoitoinen. Kiitos paljon onnitteluista <3

      Poista
  8. Rakas sisko. Sulla on kyllä kertakaikkiaan kyllä kaksi aivan mahtavaa herraa nyt siellä kotona. Eritoten mun mieltä ja syräntä lämmittää nähhä ja tietää, kuinka otettu Herra M on pienestä miehestä. Aivan varmasti heille tulee erityisen vahva isä-poika suhde, mulla on jotenki hyvä kutina siitä :)
    Ihania olette koko poppoo ja rakkaita mulle <3 haleja ja puseja kummimurmelille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paaaaljon haleja sulle <3 oon ihan samaa mieltä sun kanssa! Oot meille rakas, terkkuja pikkuiselta kummimammalle <3

      Poista

Ilahduta mua ja jätä kommentti!