maanantai 15. huhtikuuta 2013

Sisustus kukkasia

Aikaisemmin etsimme herra M:n kanssa uutta asuntoa, mutta päätimmekin lyödä hynttyyt yhteen ja tyytyä minun tämän hetkiseen kämppääni. Ei kai se lapsi heti omaa huonetta tarvitse?
 
Tämä muutto onkin ollut sitten oikein sisustuksellinen riemuvoitto, uaah. Kun itse on harkinnut jokaisen kotinsa yksityiskohdan ja tavaran tarkkaan, 3 vuotta kerrännyt erillaisia esineitä, käyttänyt tuhansia tunteja kierrellen kirppareita, voi olla hivenen turhauttavaa yrittää sovittaa tähän kaikkeen poikamiesboksin tavaroita. Tyylimme eroaa aika räikeästi toisistaan, kotini on naisellinen ja herra M keräilee kuolleiden eläinten luita ja kaikkea muuta sellaista kivaa. Tällä hetkellä kylmiä väreitä aiheuttaa poronsarvista tehty kynttelikkö (tämän kanssa voin vielä juuri ja juuri selvitä), hologrammitaulu jonka aiheena on susi (mauton!!!) ja kaiken huippuna täytetty näätä (OMG!!).
 
Siskoni ihmetteli miten sallin moisten tavaroiden läsnäolon kodissani. Olen tullut siihen tulokseen, että kun rakastaa toista, niin täytyy antaa vain periksi toisen asioille. Minulle periksi antaminen ja omasta luopuminen on aina ollut jotenkin todella vaikeaa. Mutta koska elämässä ei aina saa mitä tilaa, niin on munkin aika oppia se. Ja koska herra M on ehdottomasti sen arvoinen ja kämppäni on pian hänenkin kotinsa, voin asustella yhden näädän kanssa. Haluaisin kyllä keksiä sille jonkun nimen :D
 
Tähän menessä tarina näädästä on herättänyt hilpeyttä ystävissäni ja toivottavasti se jaksaa naurattaa residenssimme vieraita tulevaisuudessakin...
 
Rakkaudella Lola
 
 
 


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Pitkästä aikaa

Hello!
 
Olen ollut muka niin kiireinen, että en ole ehtinyt tänne mitään kirjoittaa. Todellisuudessa mulla on aikaa vaikka muille jakaa! Nimittäin tämän mamin selkä ei enää työtä kestä, on ollut aika tuskainen kuukausi takana. Saikkua pukkaa ja kotona ihan pienetkin askareet aiheuttavat särkyä, viimeksi tänään lakaisin roskia ja hopsaa, henki meinasi lähteä. Itseäni harmittaa kyllä vietävästi, sillä raskaus on vielä alussa ja tämä tulee pahenemaan, kun maha kasvaa, nyt on vasta rv 17.
 
 Ja mahahan on jo kasvanut! Kaikki vaatteet kiristää ja vain muutamat housut mahtuu enää päälle :D Painoa ei onneksi ole tullut yhtään lisää, mikä on ihan positiivista, kun ajattelee että sitä on muutenkin reilusti. Olenkin tässä aloittanut itseni kuntouttamisen: selkäjumppaa, lenkkeilyä ja joogaa. En halua maata loppu raskautta sängyssä kivuista kärsien...
 
 
Tulimme viikonlopuksi Karstulaan anoppilaan juhlimaan anopin syntymäpäiviä ja herra M leipoi lähtiessämme aivan itse kakun viemisiksi (muutenkin hän tykkää laittaa hyviä ruokia, NAM NAM).
 
 
Tänään kävimme ulkoilemassa metsän laidalla. Puudelille laitettiin kurapuku niskaan ja meille eväät mukaan. Oli leuto ilma, mutta lunta oli vielä aika paljon, eipä uskoisi että kohta on jo vappu..
 
 
 
Tämmöinen jälki oli leiripaikallamme, oli lähes kämmeneni kokoinen. Voisi olla suden jälki tai sitten ihan vaan ison koiran :)
 
Iloinen ja pullukka eväillä herkuttelija.
 
Meitsi lähtee nyt syömään (nykyään täytyy syödä koko ajan jotain, muuten tulee yrjö) ja lueskelemaan kirjaa, mukavaa iltaa kaikille!
 
Rakkaudella Lola